Suomeksi

Pekka Peltonen oli työssä uudessa Kaupungissa, Turussa. Hän ja hänen vaimonsa Kaija luulivat että oli hyvvä idea kutsua Jyrki ja Maarit. He olivat heidan ystävänsä Helsingistä.
Jos he tietäisivät hyvän ravintolan menisivät syömään ulos mutta he eivät tienneet. Pekka soitti Jyrki Seppäselle ja kutsui hänet ja hänen vaimonsa Peltosen perheen luokse. He sopisivat että oli kahdeksas helmikuuta.

Jos olisi kaunis ilma he söisivät ulkona, pihalla. Mutta ei ole, tuuli kovasti. Kaija oli väsynyt ja hän ei olisi järvjestänyt tätä päivällista jos hän ei rakastaisi Pekkaa paljon.

Pekka siivosi ja Kaija laittoi ruokaa: he kavivat ostamassa Kalaa kaupasta koska he muistivat että Maarit piti kalasta paljon

Kello oli paljon ja Pekka sytytti kynttilän. He menivät pukemaan ja eivät nähneet kun kissä meni piiloon poydän alle.
Jos he odottaisivat alakerrassa kissa ei söisi kalaa. Kun Jyrki ja Maarit tulivat Pekka ja Kailja tervehtisivät.

Kaikki hämmästyivät kun menivat syömään ja kala ei ole pöydällä.
Kaija alkoi itkemaan. Jos kissa olisi ulkona henella ei olisi ollut tätä ongelmaa.
Pekka pyysi Maarittia lohduttamaan hänen vaimoonsa.
Sitten hän juoksi ulos ja lähti hakemaan ravintolaa. Kaija rauhoittui kun Pekka tuli kotiin kalan kanssa. He jäivät juttelemaan koko illan ja kaikki olivat tyytyväista. Kissakiin oli tyytyväinen.

Jyrki sanoi että suravalla kerralla jo he tulisivat syömaan Pekka ja Kaija laittoisivat Salaattia, ei kalaa